Kuva 1: Karvinen pomppii keittiön pöydällä ja sanoo nuutuneelle Eskolle: "Tänään mennään lenkille."
Kuva 2: Karvinen, pomppii yhä maanisemmin: "Eikö niin, eikö niin?!!"
Kuva 3: Esko: "Juot ihan liikaa kahvia, Karvinen." Johon Karvinen, silmät kiiluen: "Uidaan Ahvenanmaalle!"
Samoissa fiiliksissä.
Aamulla kotona aamukahveet.
Haastattelussa: "Vill du ha kaffe?" -Ja, tack!
KooKoon kanssa ensin testaamassa uusi Subway ja sitten Aschanille kahville. Kahvia ja Aivan Taivaallista pähkinätoffeekakkua! (Kiitos, Koo, mä tarjoon kaljat ens kerralla!) Koo haki ekat, hintaan kuuluvat santsikupit. Minä vielä toiset, tyylikkäästi, huomaamattomasti.
Manioissani marssin vielä koululle selvittämään pari asiaa. Aamulla olisi ollut komea opettaja, Lustig, tavattavissa. Nyt oli toinen, Ameriikkalainen. Matkalla Arkenille taluttaessani fillariani pitkin Linnankatua Kauppiaskadun risteyksessä vastaan tuli jotenkin tutunnäköinen mies. Mietin, mistä ihmeestä hänet tunnen. Klassinen "molemmat väistää samaan suuntaan" -mutkittelu, katseemme kohtasivat, kätemme hipaisivat ja naurahdimme molemmat. Sithän mä hokasin, se oli lipuntarkastaja bussista kaksi viikkoa takaperin. Minua reippaasti vanhempi, ei sormusta, ihan komea. Juu-uuri sopiva! Nimeä en kyllä enää muista, vaikka sitä innokkaasti rinnuksistansa tavailin.
Päässä soi vähintään viisi levyä yhtä aikaa, lautaselle tungin Beatlesin. Muutenkin ajatus poukkoilee kuin rusakko pensaasta kun Nasun kanssa viime pyhänä hyökättiin verottamaan lähimetsikön valkovuokkomättäitä. Aschanilla istuessa puhelin soi ja lakkasi, piru vie, kun sain sen kaivettua taskustani. Numerosta päätellen Tyssin setätäti. Eikä täällä mikään myrkyttäjä tai kukaan muukaan varmaan ole käynyt. Silloin kun jääkaappi reistaili ja ilmoitin siitä, halusin huoltomiehen soittavan minulle ennen tuloaan, jotta tietäisin olla kotona (siis siltä varalta, jos ruuat/bisset/jääpalat pitäisi evakuoida). Nähtävästi tämä toive on vieläkin kirjattuina jonnekin, kun noin soittelevat, ja kun eivät saa kiinni, jättävät käymättä. Pah.
Copperfield: NÅ HUR VAR DET PÅ BIBLIOTEKET IDAG?
Minä: Det var riktigt bra, språkvetenskap är mycket lik matte, är du bra på matte?
Copp: NÄ TIL SEX KAN JAG RÄKNA OCH LITE TILL
Minä: Haha :D
Minä: Det kan jag med
Copp: NÄR SKA VI RÄKNA TILLSAMMANS ?
---Ja mitä minä vastaan? Kaikkien pyhien palopuheideni jälkeen?
Minä: Så fort du rör dej på de här trakterna
Copp: DE LÅTER JU BRA ,MÅSTE FUNDERA UT EN PASSLIG DAG
Siinä sitä taas ollaan. Mutta ennen kuin Copp saa raahattua luunsa tänne, kerkeän muuttaa mieltäni monen monta kertaa. Ja saan ehkä vahvuutta pysyä päätöksessäni.
