tisdag 26 april 2005

Jos seuraan sua kotiin, otatko mut omaksesi?!

Tänään tapahtui vaikka mitä ennen kuin päivän oli edes puolessa. "Eikä siinä vielä kaikki", paljon pitäisi vielä tapahtua - loihtia englannin kirjoitus II: arvostella jokin kirja, lehti, elokuva, joka liittyy pääaineeseeni.

Unohdin täysin englannin tunnilla kirjoitettavan kirjoitustehtävän, ja taas sutaisin esseeni ilman sanakirjaa. Muuten meni hyvin, mutten keksinyt kuin yhteen yhteyteen synonyymin sanalle 'thing', ja opettaja minua siitä rokottaneekin kommentein "overused". Minulle pääasia oli kuitenkin saada kokoon 250-sanainen essee, kun aihevaihtoehdot olivat paavin valta, tasa-arvo ja yliopiston lukukausimaksut. Päädyin kirjoittamaan tasa-arvosta. Eräs naistutkija oli esittänyt, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi joko miesten asevelvollisuus poistettaisiin tai naisille määrättäisiin pakollinen siviilipalvelus. Aihe, josta minulla EI ole sen kummempaa mielipidettä, mutta johon pystyn keksimään, riivatun lahjani ansiosta, argumentteja puolesta ja vastaan, sekä hieman epäsuorasti asiaan liiittyviä mutta kuitenkin asiallisia kommentteja.

Ajatuksiani ei hidastanut edes eilisiltana aloitettu kahdentoista tunnin paasto, jonka tämänpäiväinen näytteenotto vaati. Tyrnitutkimus päättyi osaltani tähän, enää ei tarvitse mietiskellä, otinko jo tyrnit tänään vai en. Loppukesästä meidät koekaniinit kutsutaan kuulemaan tutkimustuloksia. Saamme myös omien verikokeidemme tulokset, muun muassa kolesteroliarvot, joita minulta ei vielä olekaan tutkittu. Ei sillä, että olisin huolissani, mutta kun lähisukulaiseni mainittuja arvojaan koittavat alentaa, niin onhan se hyvä tietää, josko taipumukset ovat periytyneet.

Metabolia toimi, vaikka paasto oli täyspaasto: ei saanut edes vettä juoda pahimpaan nälkään ja janoon. Astuessani ulos loosista huomasin lavuaarin reunalla kirjan. Ajattelin jonkun jättäneen sen siihen. Mentyäni lähemmäs huomasin siinä olevan lapun "I'm FREE!" Voiko olla... On se! Löysin ensimmäisen Bookcrossing-kirjani - ihan ilman metsästystä! Kirja on Lagerlöfin Gösta Berlings saga, josta olen kyllä kuullut, mutten ole vielä lukenut (hyi hyi, paha opiskelija!).

Ilmoitin Bookcrossingin www-sivuilla löytäneeni kirjan ja aikovani lukea sen. Luettuani päästän sen takaisin luonnolliseen elinympäristöönsä, kirmaamaan vapaana, odottamaan löytäjää, tuomaan iloa jollekulle toiselle.