God damn pms, vähäsinkin tunne liikuttaa. Siis niin että tekee mieli itkeä, ei niin että lähtisin lenkille. Jostain pompsahti mieleen Tomas Ledinin biisi Helt galen i dig. Pakko kuulla just nyt. Ei ollu Ledinin kokoelmalevyllä sitä niin piti kaivaa juutuubista. Ja hyvältähän se kuulosti. Ja näytti! Ei uskois kuuskybäseks.
Mahottoman hyvä
Voin myös lämpimästi suositella leffaa, josta biisin bongasin. Löytyy palasina, alkaa tästä.
Famo alkaa vissiin vedellä viimesiään. Ei oo kaikki lautaset kaapissa, niinku yks opiskelukaveri aikoinaan asian ilmas (jo monta vuotta ennen mitään "kaikki muumit laaksossa" tai "kaikki murot kupissa" (mitä enon idioottivaimo ahkerasti viljelee)). Nyt kyllä pelottaa ihan kybällä että siitä aika jättää. Onhan se aika fakta, että kun melkein ysikmppinen, jo aika hento ja lähes liikkumaton mummeli pannaan laitokseen niin ei kauaa mee kun se kuihtuu pois. Jos ei muuten niin kehii jonkun keuhkokuumeen tai muun mukavan ja se on menoo sit.
Lokakuun alussa on miehen puolvuotiskontrolli. Sekin vähän jänskättää.
Eiliset treffit jännitti kans, mutta kaikki meni hyvin. Päässä vähän vähemmän muurahaisia kuin proffan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Aihe ei oo vielä ihan kirkastunu, ja kun kaikkia S:n suosittelemia kirjoja ei löytyny isosta kirjastosta (no, ei ollu edes korttia mukana että olisin niitä saanu lainattua vaikka oliskin löytyny) niin ehkä huomenna tai sunnuntaina teen retken laitoksen kirjastoon. Silloin siellä ei toivottavasti ees oo ketään, ainakaan mitään ärsyttäviä keltanokkia, proffa ehkä pakertaa jonkin tuiki tärkeän esitelmän tms. parissa, mutta sehän ei mua häiritse.
Lopetin Salkkareiden kattomisen. Alko ahistaa ja ärsyttää ihan kybällä. En kaivannu enää mitään make-believe-draamaa mun jo angstiseen elämään. Siihen aikaan onkin sit hyvä mennä koiran kanssa ulos. Kerkee just sopivasti ennen Pan Amia ja siitä se perjantaiputki sit alkaa.
Mahottoman hyvä
Voin myös lämpimästi suositella leffaa, josta biisin bongasin. Löytyy palasina, alkaa tästä.
Famo alkaa vissiin vedellä viimesiään. Ei oo kaikki lautaset kaapissa, niinku yks opiskelukaveri aikoinaan asian ilmas (jo monta vuotta ennen mitään "kaikki muumit laaksossa" tai "kaikki murot kupissa" (mitä enon idioottivaimo ahkerasti viljelee)). Nyt kyllä pelottaa ihan kybällä että siitä aika jättää. Onhan se aika fakta, että kun melkein ysikmppinen, jo aika hento ja lähes liikkumaton mummeli pannaan laitokseen niin ei kauaa mee kun se kuihtuu pois. Jos ei muuten niin kehii jonkun keuhkokuumeen tai muun mukavan ja se on menoo sit.
Lokakuun alussa on miehen puolvuotiskontrolli. Sekin vähän jänskättää.
Eiliset treffit jännitti kans, mutta kaikki meni hyvin. Päässä vähän vähemmän muurahaisia kuin proffan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Aihe ei oo vielä ihan kirkastunu, ja kun kaikkia S:n suosittelemia kirjoja ei löytyny isosta kirjastosta (no, ei ollu edes korttia mukana että olisin niitä saanu lainattua vaikka oliskin löytyny) niin ehkä huomenna tai sunnuntaina teen retken laitoksen kirjastoon. Silloin siellä ei toivottavasti ees oo ketään, ainakaan mitään ärsyttäviä keltanokkia, proffa ehkä pakertaa jonkin tuiki tärkeän esitelmän tms. parissa, mutta sehän ei mua häiritse.
Lopetin Salkkareiden kattomisen. Alko ahistaa ja ärsyttää ihan kybällä. En kaivannu enää mitään make-believe-draamaa mun jo angstiseen elämään. Siihen aikaan onkin sit hyvä mennä koiran kanssa ulos. Kerkee just sopivasti ennen Pan Amia ja siitä se perjantaiputki sit alkaa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar