Vähänkö harmittaa, että tuli eka tatuointi otettua keskelle selkää - ja että se on niin kovin pieni. Mut oli se ekaks tatskaks ihan tarpeeks iso, tunnahti ihan kiitettävästi & kutisi parantuessaan niin maan perusteellisesti. Viime LA Inkissä Corey teki vaimolleen isoa, upeeta koko selän tatuointia. Nyt tekee kovasti mieli jotain isoa, hienoa, värikästä. Jos ei nyt ihan vielä selkään enkelin peitoks, mut käsivarteen, olkapäähän. Sillain et näkyy! Aion muuten tepastella koko kesän flip-flopeissa, jotta näkyis kuva nro 2. On ne tatuoinnit veikeitä. Ensin jännittää, mut sit kun on ekan ottanu, ei loppua näy. Kivun ja kutinan kummasti unohtaa sitä mukaa kun kuva paranee, ja mielessä pyörii jo seuraava kehon komistus.
Oh well, mähän voin sen pikku enkelin sit joskus tulevaisuudessa peittää jollain tällasella. Sit kun on aikaa & rahaa. Ja mies kotona sutimassa Helosania paranevaan, kutisevaan selkään. Ja läpsimässä sormille, kun vaivihkaa koitan "ihan vähän vaan" rapsuttaa.
