Välillä tuntuu, että mies tukahduttaa mut. Etten voi olla oma itteni sen kanssa. Etten saa olla oma itteni. Ettei mulla saa olla omia juttuja, omia menoja, omia mielipiteitä. Tuntuu, että se varastaa mun jutut. Sellasia pieniä asioita. Mä olin masentunu - siitä tuli masentunu. Mä oon jotain mieltä, se ihan toista mieltä - hetken päästä se on täysin samaa mieltä, aivan kuin ei olis koskaan toisin ajatellukaan. Ja sitten se vielä kertoo niitä juttuja ihan ominaan muille ihmisille. Ehkä vanhoissa miehissä on sittenki huonoja puolia. Muukin kuin se, että se on most likely to die first.
Sellanen avautuminen tällä kertaa.
