Asensin uudelle (kaks kuukautta vajaa vuoden vanha...) koneelle digikameran kuvaohjelman siirtääkseni VIHDOIN kaikki kuvat vanhan kameran vanhalta kortilta koneelle ja sieltä levylle ja sitä ennen käsitelläkseni, etenkin häämatkakuvat, suht koht näteiksi ja viimeisimmät suoriksi. Kamerasta meinaan näyttö kämähti, meni vinoon. Niin että kaikki kuvatkin on sitten otettu vinoon - paitsi ne harvat, jotka auringonpaisteessa otettu mikä-sen-nimi-on "analogista" etsintä käyttäen. Eihän siitä matkasta oo vasta kuin kohta neljä kuukautta. No, sain vihdoin urakan päätökseen, ja kun piti retusoituja otoksia levylle polttamani - "Sätt in skiva i enhet E:" "Formateringen ej slutförd". No burning today. Tanan Keleen kone, jossa Windowsin vikatikki Vista. Teki NIIIN mieli pahoinpidellä konetta oikein urakalla, mut eihän se mitään auttais. Odotan, että mies tulee kotiin ja otan sen mukaan, ison, vihasen, tatuoidun körilään "nu, jävlar!" ja eikun pikavauhtia kone ostopaikkaan ja toimenpiteitä vaatimaan. Eihän tästä muuten mitään tule, menee koko polttavan aseman idea ihan hukkaan. Eikä koneen muistikaan rajaton oo.
Asiasta ihan toiseen, tein eilen suunnitelman. Laskin viikot ja piirustin ne hienonhienoon muistiinpanovihk
ooni, jotta voisin seurata aikaa ja kirjata tehtäviä sekä niiden edistymistä graduasiassa. Tosin luistin ohjelmasta jo heti tänään, kun en noussut ylös kello kahdeksan soittamaan ytsille ja varaamaan aikaa hammaslääkäriin ja heti sen jälkeen aloittanut päivääni. Nukuin iloisesti puolillepäivin, enkä oo tikkua pahemmin ristiin pannut. Hyvin Tärkeetä Kirjaa kuitenkin selailin, koitin, josko muinoin yläasteella opetettu SSMK sittenkin toimis. Tosin gradua varten ei tarvii (kuulemma) lukea niin kuin tenttiin, joten ehkä se on sitten paremminkin SS-menetelmä. Silmäilin eilen Graduoppaan loppuun, enkä voi muuta sanoa kuin äiti auta. Täydellistä ajan haaskausta sen kirjan lukeminen. En ymmärtäny varmaan puoltakaan koko opuksesta. Voiskohan sen kierrättää jollekulle sukulaiselle/tutulle vaikka joululahjaks? Herääkin kysymys (mitä lukiossa äikänmaikka opetti ettei ikinä tee), onkohan akateeminen opiskelu ihan mun alaa?! Sitähän oon koko yheksän vuotta epäilly. No, kohta "ohi on" ja voin keksiä uusia uria. Mitä nekin sitten olis... Joka tapauksessa jotain hyvin käytännönläheistä.Onhan päivä vielä huomennakin... Josko huomisen tavoite olisi syventyä Tärkeeseen Kirjaan, saada se luettua ennen Tärkeitä Telkkariohjelmia (Salariuusinnat - pinsamt, jag vet), jotta pääsis hommissa eteenpäin. Miehen työssäolon takia "tyhjää" aikaa on enemmän kuin laki sallis, se pitäis tietty käyttää työntekoon, mutta jotenkin yöt kuluu Frendejä tuijottaessa lopulta niihin nukahtaen ja puol päivää sitten nukkuessa. Kun mikään ei pakota ylös, en nouse. Voi itku. Mistä mulle elämä - ja itsekuri?
Hursomhaver, syksyntuntuiset sateet piiskaa ikkunaa, tuuli paukuttaa kattopeltejä - äkkiä peiton alle, jotta edes osa suunnitelmista (ei se telkkariosuus!) tulis toteutettua. Natti natti, sov så gotti!
