"You know how I'm into gansta rap, right?"
Eli oon siis tehnyt käännöksiä erääseen aika rajatun lukijakunnan lehteen. Elämäni toinen käännöstyö - ensimmäinen oli kauan sitten silloisen kesätyöpaikkani, erään museon muutaman kyltin ruotsinnos. Anywho, opiskelen siis itse kieltä, en sen kääntämistä ja/tai tulkkausta, eli kääntämisopetus on ollut aika... Sitä ei ole ollut kovin paljoa, kaksi pakollista kahden ovarin kurssia. Noh. Ennen (hää)- matkaani (tuntuu hassulta kutsua sitä häämatkaksi kun häistä on jo yli vuosi) käänsin seuraavaan lehteen tulevan tekstin. Lehteen tulevien juttujen määräajaksi oli ilmoitettu huhtikuun alku. Sain tekstin viikko kyseisen päivämäärän jälkeen. Seuraavana päivänä tuli ensimmäinen muutos. Tein käännöksen ja totta kai oikoluetutin sen "kotihurrillani". Kaiken oltua kunnossa lähetin sen toimitukseen, ja taas minua kovasti kiiteltiin hyvästä ja nopeasta työstä. Totta kai oletin asian olevan sillä selvä ja lähetin laskun palveluistani. Sidebar: saan tästä työstä varsin nimellisen korvauksen, 25€ käännökseltä. Toisaalta perustelen sitä hyväntekeväisyydellä, toisaalta sillä, etten vielä ole valmis maisteri (tai mikään muukaan), joka voisi nostaa arvovaltaa ja hintaa. Ja onhan se hyödyllistä kokemusta, näyttää hyvältä ansioluettelossa. Back to Jack, lähdettiin matkalle, ja olin tosi innoissani kahden viikon täydellisestä rauhasta (mitä nyt me ja 8 miljoonaa muuta ihmistä), ei puhelinta, ei sähköpostia, ei äitiä! Eräs koulujuttu (se surullisenkuuluisa språkfilosofi) pakotti kuitenkin etsimään nettiyhteyden ja meilaamaan opettajalle. Siinä samalla tarkistin muutkin s-postit. Muutama päivä lähtömme jälkeen oli lehtijuttuun tullut TAAS muutos, ja he halusivat minun tekevän saman korjauksen käännökseen. Luin muutoksen ja totesin, ettei se vaikuta käännökseen ollenkaan. Pikapikaa vartin määräajan lähetessä loppuaan meilasin mielipiteeni toimitukseen, "mielestani kaannos toimii muutoksesta huolimatta". Sen jälkeen en matkallani sähköposteja miettinyt, luulin kaiken olevan hyvin ja rauha maassa, ihmisillä jne. Kuinka väärässä olinkaan. Tulimme kotiin, yli vuorokauden matkustamisen jälkeen, sunnuntai-iltana. En silloin koskenut koko koneeseen, nautimme vain kodista, matkan jälkimainingeista, tuliaisista, toisistamme... Seuraavana päivänä, maanantaina alkoi arkipäivät ja reikäleivät, ja oli pakko avata rakkine. Ja mitä siellä postissa onkaan - "muutimme kuitenkin käännöstäsi äitisi (hän kuuluu ko. yhdistykseen) kanssa niin että nyt siinä lukee näin". ANTEEKSI --- KUINKA?! Konsultoin rakasta oikolukijaani ja totesimme heidän "korjauksensa" olevan aivan päin sitä itteään. Minä sitten heti meilaamaan niin toimitukseen kuin äidille - "ystävällisesti poistakaa nimeni huonosta käännöksestä". Toimituksesta en kuullut mitään, äitini sitten soitti "en tiiä saako sitä enää pois kun lehti on jo menny painoon". Just. Kiva. Avasin sanaisen arkkuni, jonka jälkeen äiti oli muutaman päivän hyvin hiljaa - ah, mikä siunattu rauha. Toimituksesta en kuullut mitään, ja eilen, viikko "poistopyyntöni" jälkeen lähestyin heitä uudestaan. Kyselin, miksi he menivät käännöstäni sillä lailla ronkkimaan ilman lupaa ja hyväksyntää. Tänään toimiston toimitustäti sitten soitti ja koitti asiaa selittää. "No kun päätoimittaja vaati muuttamaan, hän ei tykännyt YHDESTÄ SANASTA ja oli kiire saada lehti ulos ja jos olisit heti silloin kun tätä pyysimme ilmoittanut niin tietenkään emme olisi käännökseesi koskeneet. Olit sitten matkoilla? Et sitten sähköpostias useemmin tarkistanut? Et sitten heti kotiin tultuas hyökännyt koneen ääreen?" Eli nyt MINÄ olen syyllinen kun USKALSIN lähteä kauas pois ja olla viikon tarkistamatta sähköistä postilaatikkoani. "Olen kovasti pahoillani. Toivottavasti tämä nyt tyydyttää sinua (<-- tuon hän toisti monta kertaa)." Hänen anteeksipyyntönsä olisi ollut hyväksyttävä ilman tuota tyydytyskommenttia. Nyt olen entistä enemmän sotajalalla heidän kanssaan. Kysyin, osaavatko he toimituksessa ruotsia. Eivät kuulemma. Kuinka he sitten voivat vaatia muutosta jos eivät edes tiedä, mitä lukevat? Miksi palkata kääntäjä, jos hänen taitoihinsa ei luoteta? Kääntäkää jatkossa itte tekstinne, kerta.
Inhoan ilmausta "oksennus", mutta miten muuten tuota kuvaisi? Valitus? Rouva Täydellisen maailma kaatuu "voi ei! ne on pilannu mun käännöksen, kukaan ei enää ikinä palkkaa mua. anteeksipyyntöjä, korvauksia, pahoitteluja mulle heti".
Ylireagoinko, jos sanon itteni irti? Nyt just ei tunnu siltä, mutta ehkä annan ajan vähän kulua. Sitten sopivasti kuukausi ennen seuraavaa kuolluttaviivaa (!) ilmoitan "etten enää ole käytettävissänne". Eihän sitä vielä voi sanoa, sithän niillä olis ihan liikaa aikaa löytää joku uus pahaa-aavistamaton kääntämään puheenjohtajan pikku palstaa.
Oikeesti. Can you spell "overreact"?
