Hyvää alkanutta vuotta!
Mitäs kuuluu?
Mitäs tässä, sukulaisia ja perheenjäseniä kuolee ja sairastuu oikeella ja vasemmalla. Mut muuten ihan jees. Vähän kyllä mietityttää mitä vastaan jos joku mun kuulumisia tiedustelee. "No mitäs, ensin kuoli mummi, sit mummin sisko, enon syöpä on saatu kuriin, äidin syöpää just alettu hoitaa ja miehen syöpä leikattaneen helmikuun lopulla. Entäs itelles?"
Miehen syöpä ei ollu levinny, doctor's orders on radikaalileikkaus, johon nyt odotellaan kutsua. Äidin syöpähoidot alko tänään, viiden viikon, 25 kerran satsi sädehoitoa ennen leikkausta. Kunnon pläjäys. Koittavat saada kasvainta kutistettua kun on niin hankalassa paikassa, jottei tarttis koko koivesta luopua.
Pienen pienessä paniikissa liukastelin eilen seminaariin kun opinto-oppaasta tarkistin sen tällä viikolla alkavan. Totta kai sit kotiin tultua abo-meilit tsekattuani huomasin toisen seminaaritädeistä lähettäneen postia joskus viime viikolla "hei kaikki uudet osallistujat ilmoittautukaa mulle s-postitse viimeistään torstaina 12.1.". Oh well, ei ketään sit oikeesti kiinnostanu että mä sillä lailla spontaanisti hyppäsin mukaan. Kukaan ei purru eikä v-tuillu. Eli aika hyvillä mielin nyt sit tästä eteenpäin. Pitää vaan keksiä joku kiva aihe ja myydä se jollekin niistä kolmesta että saan ohjaajan. Olis hyvä jos tänä keväänä valmistuis. Pidetään peukkuja. Sille ja kaikelle muullekin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar