Viime vuonna joulunalusvisiitillä isukin luona ollessa olin kipee, ja hoidin flunssanpoikasta & karheeta kurkkua vuoroin finrexinillä, vuoroin hehkuviinillä. Ei riittäny, että ensin ite käytiin ostoksilla, ruuanlaitto-dry-martineja siemaillessa piti vielä soittaa faijalle "ishi, tuo lishää hehhhkuviiniä". Isihän toi, ja mähän join. Hehkuviini i repris ei ollu mikään mukava kokemus, ja niinpä en sitä pystyny hetkeen juomaan. Nyt taas maistuu. Etenkin kun sitä lantraa Marlin glögiin (ja samalla kivasti pudottaa prosentteja niin että voi juoda muutaman mukin yhteen menoon).
Huominen pelottaa. Oon varautunu kumpaankin vaihtoehtoon. Jos tulee huonoja uutisia, onpahan hyvä syy marssia äkkiä Alkoon ostamaan punaviiniä, lots of it, ja alottaa pämppääminen keskellä päivää. Miten musta onkin tullu tällanen, säilön ongelmani alkoholiin ja viis veisaan terveydestäni. No, jos mies on sairas, etenkin jos se on kuolemansairas, niin mitäs mä täällä yksinäni kökkisin. En mä haluu olla ilman sitä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar