Pieni punainen pänikkä. Tai oikestaan pussukka. Vaikka koiralenkillä alko enemmän tehdä mieli kylmää kaljaa. Mut käy tää viinikin palkinnoks siitä, että oon taas yhestä päivästä selvinny.
Luen, aina kun telkkarin kattelultani ehdin, Portia de Rossin kirjaa Unbearable Lightness. Satuin näkemään kun se oli vieraana Oprahissa, ja vielä kun oon iltasadukseni kattonu Ally McBealia niin pakkohan se oli tilata. En oo vasta kuin sivulla 40, mutta englanniks lukeminen on sujunu paremmin kuin ensin aattelin. Noin joka toiselta sivulta pitää pari sanaa tarkistaa, mut ei se menoo haittaa. Selkeesti kirjotettu ja aika hyvää & helppoa kieltä. Ja ainahan anoreksiasta on kiva lukee. Etenkin julkkisten - ei ne siinä suhteessa oo sen kummempia kuin tavalliset kuolevaisetkaan. Vaikka luulis niiden elämän olevan ruusuilla tanssimista. Mut ei kai mitkään sairaudet kato kehen ne iskee.
Nyt pitää mennä täyttämään viinilasi. Ettei hyvä pöhnä mee ihan hukkaan.
edit:
P.S. Syömishäiriökirjaa lukiessa on hyvä ahtaa napaan näitä. Mä oon ihan myyty, näistä on tullu mun uus favvo. Ehdottomasti parasta, mitä Norjasta on koskaan tullu - A-ha ei yllä mihinkään lähelle :D
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar