Huomenna on pakko käydä hakemassa joku perjantaipullo. Tai pikkutötsä. Eiku mikskä ne sitä sano, pänikkä. Joo. Pikkupänikkä. Kun ei oo ihan vielä niin kylmä, että tarttis pikkukonua. Eihän tätä elämää, etenkään viikonloppua muuten kestä. Viime viikonloppuna en uskaltanu mennä kauppaan - olisin A) ostanu karkkihyllyn tyhjäks ja 2) roudannu himaan juomaa sekä marketista että alkosta.
Tänään jo meinas alkaa alaleuka väpättää Q hokasin, että jääkaapissa ei oo yhtään bisseä ja edellinen lehmäkin on lypsetty jo aikoja sitten kuiviin. Mut sit - Praise the Lord! Ilokseni ovea raottaessani silmiin osu yks yksinäinen purkki siideriä, jonka juomista oon karttanut kuin ruttoa (mitäköhän lukion äikänmaikka sanois tosta kielikuvasta...), sillä se ja sen kaverit maistui jotenki oudolle. En tiä miten ne noita nesteitä lähishittarissa oikein säilyttää, ei meinaan ollu eka kerta kun tölkin/pullon sisältö maistu vähän liikaa käyneelle. Eikä pelkästään kyseinen juoma, vaan muutama muukin merkki.
Nyt kun juokseminen on jäissä niin tuntuu, että aivot ja kroppa on pakko turruttaa jotenkin, ettei kaiken maailman ideat ja ajatukset liikaa pyöris päässä & häiritsis elämää (milloinkas mun elämä on tolla tavalla häiriötöntä?!). Mut joo, äärimmäisessä hädässä vedin sidukan napaan, ja nyt vielä jälkkäriks Cointreauta. Eiköhän näillä lohkee hyvät unet aina aamuun asti.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar