Joka kerta postissa käydessä postintäti kysyy lopuks, kun oon saanu varsinaisen asiani hoidettua: "Onko postimerkeille tarvetta?" Onneks ne on niin ystävällisiä tätejä, ettei edes tee mieli alkaa ärhennellä niille, vaan nätisti aina vastaan "kiitos mut ei kiitos, ei nyt just oo tarvetta". Postimerkit on niille kuitenkin huomattavasti luonnollisempi myyntiartikkeli kuin suklaa tai juorulehti. Joihin ei myöskään just silloin ollut tarvetta (tai kiinnostusta).
