Tänään on ollu tosi paniikkipäivä. En oo saanu mitään aikaan. Paitsi hirmuison syyllisyyden siitä, etten oo saanu mitään aikaseks. Onneks se on nyt ohi - voi vetää peiton korviin ja kuorsata aina siihen asti kunnes aamuaurinko kurkistelee verhojen raosta. Asiasta -> 2. Koitin eilen muistella saksan säännöllisten verbien persoonataivutusta, mutten muistanut kuin olla-verbin. Hukkaan meni nekin kaikki vuodet niitä päntätessä. And now for something completely different. Dagens soundtrack. Soi mun päässä ja korvissa ja välillä koitan sitä lauleskellakin. On se vaan niin hyvä. Mutta nyt - natti natti.
