(viitteinä sekä Reba että Destiny's Child)
Selvisin taas näistäkin kahesta viikosta. Juosten, nukkuen, lukien. Etenkin juosten. En oo vielä ihan päättäny, mikä mun prio ett on: juosta kymppi viiteenkymppiin vai saavuttaa mahollisimman näyttävä (haha!) gällivarehäng. Olo alkaa olla smått anorektisk, ei maistu ei kalja eikä siideri, ei edes punaviini. Karkki ja pulla kyllä putoo muttei ihan yhtä isoina määrinä kuin ennen. Oon myös aivan vakuuttunu siitä, että kaks ateriaa päivässä (ja pienen pieni iltapala, jos nyt maha niin kovasti kurisee) riittää varsin mainiosti. No, nyt sit alkaa kahen viikon lihotuskuuri. Pakko koittaa löytää jonkinnäkönen kultainen keskitie, ei mitään dry martini -orgioita tai hese-pizza-mättöjä ihan joka päivä. Ei edes joka toinen.
Monena päivänä (ja yönä) on mielessä ollu vaiks mitä juttuja mistä kirjottaa, mutta kun oon päässy koneen (tai ihka oikeen päiväkirjan) ääreen, on ne kaik hävinny jonnekin. No, jos ne oli tärkeitä, niin luotan siihen että ne jostain taas päähän pälkähtää.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar