Näköjään blogia voi kirjottaa vaan kun juo viiniä. Haha. Pusersin pussinpohjalta viimiset viinipisarat lasiin, eihän sieltä irronnu ku lasillinen. Siinähän se viikko vilahti vaan teetä ja vettä litkien. Täytyy vähän pitää taukoa, että tiistaina - ylihuomenna, oikestaan melkeinpä jo huomenna!!! - voi taas vetää dry martinia ilman että maksa heti huutaa apua.

Kyllä nyt on sukulaissuhteita hoidettu ihan urakalla, on mesetetty äidin kanssa ja kuunneltu Vaaria puhelimessa. Viime viikolla soitin Famolle, juteltiin kaikenlaista ja naurettiin ja oltiin ilosia siitä, että kohta nähdään. Kuka puuttuu? Isukki. Se tosin viesteili yhtenä yönä, kun oli kuullu/lukenu Armstrongin paljastuksesta. Ei kyllä ite meinaa pyöräilyä jättää, sillä se on "kaiken hienointa hiihtoa unohtamatta". Yea, you go, dad. 

Jää nyt kaikki maholliset linkitykset toiseen kertaan. Netin perkele on ihan saatanan tahmee, just niinku siinä soneran mainoksessa. Paitsi että tää on sonera. Helvetin monopoli. En mä jaksa tällasta, mä lähen peiton alle. 

Vähemmästäkin tekee mieli huutaa. Vähän kyllä muistakin syistä, se vakio, k-päiset koiranomistajat. Mut kai toi koiruus selvis vähemmällä sydämentykytyksellä kuin mä. 

Jahas, nyt sit pelittää, puolen tunnin vimmatun refreshauksen jälkeen. Äh, olkoon. Natti natti, sov så gotti.