torsdag 7 juni 2012

Tähänkö on tultu

Tein kevätsiivousta lääkekaapissa. Löysin vielä voimassa olevia koiran matolääkkeitä, jippii, sekä ison kasan kaikenlaisia jo vanhaksi menneitä troppeja. Muun muassa kyypakkauksen, D-vitamiinia, Amerikasta ostettuja ibuprofeeneja ja yskänlääkettä, miehen ikivanhoja masennuslääkkeitä sekä koiralle määrättyjä allergialääkkeitä. Iso osa lähti jo takasin apteekkiin, mutta efet ja ataraxit jäi vielä tiskipöydälle kummittelemaan. Lueskelin Ataraxin bipacksedeliä. Jo pari vuotta sitten kun koira sitä söi mietin, pitäiskö itekin huitasta muutama naamaan, mut en sit kuitenkaan. Tänään sitten vitutti niin urakalla, että panin menemään puoltoista pilleriä iltapäivällä ja yöks aion ottaa toisen mokoman. Ei se vitutus oikestaan hellittäny, mutta väsyttää vähän tavallista enemmän. Ei huoleta ollenkaan, että parasta ennen oli toukokuun lopussa. Hyvin tuntuu tehoa vielä löytyvän. Ehkä mä niiden avulla selviin tästä helvetin viikonlopusta.

Keittiön roskis näyttää taas ihan bulimikon roskikselta: Kexchoklad-papereita, Cloetta Centerin kuoria, iso turkinpippuripussi, iso lakupussi, jätskikääreitä... Se siitä terveellisestä ruokavaliosta. Eikä päivän ruokalistakaan sit ollu niin monipuolinen tai vaihteleva kuin kuvittelin. Ne samat juustovoileivät, mukillinen vihreetä teetä ja suklaatuutti. Tänään tosin lisäks dominokeksejä, joista raavin pois sen töhnämöhnän. Kuvittelen, että kaikki kalorit meni sen mukana kompostiin. 

Tähänkö on tultu? Terveellinen elämä ihan mennyttä, lenkillä oon käyny viimeks joskus viime vuonna (siitä enemmän joskus toiste), ja nyt mä syön koiran vanhoja lääkkeitä ahdistukseeni. En sentään kaiva kakkuja roskiksesta niinku Miranda. Ehkä sekin päivä vielä joskus koittaa!

Mutta nyt alkaa Castle, jonka aion kattoo nyt kolmatta kertaa. Kymmeneltä alkaa Ruotsin kolmosella taas uus sarja. Ja kohta varmaan äiti soittaa. Eiku se näkyykin olevan messengerillä. Sinne sit.

Inga kommentarer: