Siinähän se pariviikkonen taas hurahti. Viuh vaan, sinne meni. Miks nää viikot kuluu aina niin hitaasti, ja kun mies on kotona, aika vaan... liitää kiitää kuin siivillä. Gradu elää ajatuksissa. Teoriassa. Kyllähän mä sitä mietin ja ehkä vähän suunnittelen ja aikataulutan. Mutta sitten käytännössä kääntelen ahkerasti vaan Stieg Larssonin sivuja.
Tänään pitäis hakee matto pesulasta. Käydä handleedaajatädin luona, jos se vaikka olis paikalla & vapaana. Käydä Kappiksessa kattomassa kesämekkoja. Jostain syystä haluun mekon. Tänä kesänä haluun pukeutua mekkoon. Ehkä mä vihdoin oon löytänyt naisellisen/tyttömäisen puoleni? Eihän siihen kauan mennykään...
P on lomalla. Taas. Selvitin asiat & ajatukset viime kerralla. Välillä harmittaa, että vasta niin myöhään uskaltauduin sen juttusille. Uskallanko ees ajatella - kuinkakohan monta virhettä (=miestä) olis jääny tekemättä, jos olisin puhunu sen kanssa? Olisinko nyt ees tässä, omassa kodissa, naimisissa? Jea, sitähän vois pohtia vaikka kuinka ja paljon, eikä se ikinä selviäis. Shoulda, Woulda, Coulda. Oh, shoulda, woulda, Prada, honey.
