Mies joutuu olemaan kauemmin töissä. Tiistaiaamun sijaan se tuleekin vasta perjantaina.
*liuta rumia sanoja*
Äiti ja sen mies oli käymässä. Miehestä ei niin väliä, mutta nyt on äitiä ikävä.
Oon alkanut inhota tätä taloa. Ja naapureita. Ja ihmisiä yleensä. Jos koiraa ei olis, en menis ulos ollenkaan ennen ens viikon perjantaita. Tekis mieli alkaa taas polttaa. Tekis mieli juoda suruun. Eihän se huolia poistais, säilöis vaan. Mut ainakin hetken tuntuis paremmalta.
Voi itku ja hammasten kiristys.
YHYY :'(
