onsdag 9 juli 2008
Innostuin
testailemaan, kun linkkejä seuraillessani eksyin blogiin, jossa myös oli urakalla testailtu. Jäljellä vielä Ammatinvalintatesti, Deadline ja ÄO-testi. Deadlinen oon myös tehnyt aiemmin, mutta nyt on elintavat muuttuneet (lähinnä liikunnan osalta) niin, etten yhtään ihmettelis noutajan tulevan aiemmin. Mistä puheen ollen, sain taas muistutuksen lääkärien välinpitämättömyydestä. Alkoi sunnuntaina pistää rintaa, kattelin sitä vielä maanantaina ja tiistaina soitin ytsille. "Ai semmosta vaivaa. Jaa. No tässä olis kyllä tänään peruutusaika..." Ja niin menin. Se oli se sama akka, joka vatsakipua valittaessani käski ottaa rennosti, välttää kahvia, ja "jos se vielä joululoman jälkeen vaivaa niin katotaan sitten jos tehtäis ultraääni" (tämä tapahtui marraskuun alussa). Koitin tällä kertaa kysellä masennuksesta ja masennuslääkkeistä, mutta rouva lääkäri antoi vain ympäripyöreitä vastauksia eikä vaikuttanut ollenkaan empaattiselta. Heti mun lähdettyä se alko naputella konettaan, ihan varmaan se kirjotti jotain tyyliin "nuori, hieman hysteerinen mutta muuten täysin terve nainen, taipumusta hypokondrisuuteen". Kaks kärpästä, ajattelin, ja varasin ajan hammaslääkärillekin. Tänään sitten lampsin sinne, olin hyvissä ajoin odottamassa vuoroani, istuin ja jännitin. Jännitystä ei lieventänyt se, että edellinen asiakas tuli ulos varsin kärsivän näköisenä poskeaan pidellen. Mun käynti oli onneks kivuton, suu auki, katotaas vähän, joo kyl se viisaudenhammas pitäis poistaa, varaa aika kirurgin konsultaatioon, kiitos hei. Se tekis sit neljäviiskyt. Kiitos. Asiasta viidenteen, vähänkö mua v*tuttaa Facebook. Aina kun mä kirjaudun sisään, räiskähtää heti silmille sata miljoonaa juttua, mitä mun eno on tehny eri naisille tai ne on tehny sille. Säädin asetukset "show less", mut silti joka kerta nään kuinka se on pussannu sitä sinne ja tätä tänne, antanu niille kaiken maailman fluffyja ja mitä kaikkee. Muutenkin koko naamakirja ärsyttää, kaikilla on miljoona ystävää ja sivu täys mitä ihmeellisimpiä applicationeja. Oon jo pari kertaa laittanu itteni "tauolle", mutta uteliaisuus on pakottanu takasin. Pitäisköhän poistaa kaikki ystävät ja panna profiili hyllylle? Voinhan kiduttaa itteäni vanhaan tapaan Koulukavereissa. Pappi on lomalla suurin piirtein synttäreihini asti. Yksin pitäis pärjätä vielä viis viikkoa. Tänään sataa. Sopii hyvin tunnelmaan. Väsyttää. En haluis tehä yhtään mitään. Onneks ei enää tarviikaan. Olis jo ens keskiviikko niin mies tulis kotiin - voitais olla yhessä tekemättä mitään. Mut oltais kuitenkin yhdessä.