And step out of it I shall!
Tänä vuonna altistan itteni vaikka mille.
V-mäisen professorin kohtaamiselle, sen ilkeilylle & nöyryytetyks tulemiselle, edellämainitun tapauksen selvittämiselle, siitä toipumiselle, niissä kummassakaan onnistumatta jotenkin koko hommasta selviämiseen, ja kaiken ton jälkeen pokkana seminaariin menemiselle.
Ja se ite seminaari sitten. Sekä kaks muuta kurssia, jotka pitää suorittaa, kun vanhoja opintoviikkoja ei ollutkaan tarpeeks opintopisteiks muutettuina. Voi vittu. Olis pitäny vaikka väkisin vetää seminaari läpi ja kuitata ovarit. Mut se on myöhästä ny. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Papa-kokeelle, tuloksen odottelulle, karulle tulokselle, jatkotutkimuksille ja niitä seuranneille toimenpiteille.
Toimenpide onnistui, ja potilaskin on vielä hengissä. Puolen vuoden päästä kontrolli. En saanu ihan vielä pääsylippua The Big C -klubiin. Kiitos siitä kuuluu syöpäseulonnoille. Käykää ihmeessä kun kerta ilmaseks saatte.
Ehkä kivuttomin näistä mukavuusalueelta hyppäämisistä on tälle sähköpostilistalle ilmottautuminen. En tiedä, miks sen tein. Ehkä siks, kun mielessä kummittelee sata tarinaa, jotka olis joskus kiva saada paperille. Tai ainakin word-tiedostoks. Sitä odotellessa. Hyviä vinkkejä ei koskaan voi saada liikaa. Paitsi ehkä äidiltä, hahaha. Sori äiti.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar