Miks en oo yhtään yllättyny, ettei ikkunaäijät kerennykään tänään kiinnittämään laattoja, jotka eilen "irtos" ikkunalaudasta. Vaikka kuinka lupaili. Sen lisäks täällä on ihan helvetin kylmä, kun ikkunalistat asennetaan "ehkä torstaina, ehkä joskus ens viikolla" ja penosil ei sit ihan joka rakoon laajentunukaan. Koira istuu onnettomana parvekkeen oven edessä eikä ymmärrä vaikka kuinka selitän, että ikkunasedät pani oven lukkoon eikä vielä asentanu siihen kahvaa niin ei nyt voi mennä ulos tähystelemään. Kun ei ikkunasta oo yhtään niin kiva kattella ohikulkijoita.
 |
| Siis tää on ihan paska, ei tästä mitään nää. Mut kai tää sit kuitenki on parempi ku ei mitään. Oikestaan voisit kompensaatioks viedä mua vähän useemmin ulos. Ja tehä lenkeistä vähän pidempiä. Ja ruokaaki voisit antaa vähän enemmän. Ja niitä possunkorvia sieltä kaapista, kyllä mä tiedän missä ne on. Noni, hopi hopi! |
Mut onneks ei asuta tossa toisessa talossa, Luoja yksin tietää milloin ne pääsee sinne asti. Silloin voi olla jo aika kylmä. Jolleivät sit odota ens vuoteen asti. Muistaakseni tän urakan piti kestää kolme kuukautta. Jättivätköhän sanomatta, että se on per talo, eikä suinkaan koko urakka, noin 70 asuntoa ja noin 250 ikkunaa - plus rapun-, kellarin ja vintin ikkunat sekä kellarinovet ja ulko-ovet. No, ihan sama niin kauan kuin budjetti pitää eivätkä ala riitaa haastaa.
Ah juu, tänään oli ensimmäinen gradukerhon tapaaminen. Voi olla ihan jees-juttu. Alko ainakin paremmin kuin edellinen yritys. Silloin meitä osallistujia oli huimat kolme, joista yks ei tullut yhteenkään tapaamiseen, eli meitä oli tasan kaks, ja hommaa johti tyyppi, jolla ei vaikuttanu olevan mitään käsitystä siitä, mitä se oli tekemässä. Se viimeistään sai mut keskeyttämään koko jutun. Nyt onneks on toisin. Jäi ihan hyvä fiilis. Toivottavasti jatkossakin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar