Voiko ihanammin aamun alkaa kuin kaheksan kilsan reippaalla lenkillä?! Aurinko alko jo kuumottaa mut onneks tuulahteli virkistävästi ja varjoakin sattui paljon matkan varrelle. Sain olla rauhassa, eikä liikennevaloihin tarttenu pysähtyä kertaakaan. Okei, vähän harjotin kansalaistottelemattomuutta, mut muuten ois kyllä snittet menny ihan åt helvete. Hyvin kulki, 45:36, hyvältä tuntu, etenkin näin jälkeenpäin, suihkunraikkaana, maha täys aamupuuroa.
Aamulenkillä pikku koirakulta koetteli mun hermoja. Yhtään ei kuunnellu eikä totellu, ja hotkas sitte kitaansa jonkun löytämänsä leivänkannikan tai muun piknikjätteen. Väkisin piti pinnistää, etten olis ihan hermoa menettäny, ja loppulenkki meni sit vähän paremmin. Nyt me ollaan "avvaktande", ollaan molemmat niinku ei oltaiskaan, eikä välitetä toisesta ollenkaan.
Mitäköhän tänään tekis? Telkkarissa ei yhtikäs mitään, viikonloput on ihan peeceestä. Miten on voinu kaikki kanavat missata viikonlopun tarjoamat mahdollisuudet? Pitää ehkä koittaa selvittää Angry Birdsin viiminen taso, jotta sais uudet avattua. Tai kattoo vaikka Isänmaan toivoja. Kirjaakin vois lukee, muutenkin kuin vain iltasaduks.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar