* I'm exactly the same. I love my life. But every now and then, I can't help but think about... Lisa.
* Sometimes I climb up into the kids' tree house... with my Walkman, light up a joint... and listen to Peter Frampton.
(SATC S1E10)
Joo. Joskus kun omenasiideriä litkin (nykyisin vähän harvemmin, osittain siks että maistuis joltain, osittain ettei maksa huutais apua alle nelikybäsenä) mietin, mitä mun elämä oikein on, mitä se joskus oli, ja millasta haluisin sen olevan. En oo vielä ihan päässy siitä selvyyteen. Toivottavasti se menee niinQ siinä ysärihitissä - Don't feel guilty if you don't know what you want to do with your life… The most interesting people I know didn't know at 22 what they wanted to do with their lives, some of the most interesting 40-year-olds I know still don't.
Hihi, vähänkö repesin kun tätä luin! Täälläkin suunnitelmat suhisee ja jos lottovoitto losahtais niin heti muutettais Kotiin. Tää läävä ei oikein kotoiselta tunnu - ovet paukkuu, naapurit nai kovaan ääneen ja kauaskantoset suunnitelmat ei osakkaita tai hallitusta vois vähempää kiinnostaa. Nyt jo mahahaava orastaa kun mietin tän vuoden yhtiökokousta. Varmaan heti kun edellisestä remppalainasta ollaan päästy niin pitää hakea uutta, isompaa krediittiä jonkun helvetin putkirempan tai muun tuiki tärkeän tuunauksen takia.
Tähän taitaa olla hyvä lopettaa. Noni, näihin tunnelmiin, näihin kuviin.
